Just random angst~

Oh, tota joo ~ enpä oo taas hetkeen aikaa kirjotellu mut ehkä tää tästä taas (': 

Tän postauksen aihe nyt on vähä ristiriitanen koska en todellakaan haluis julkasta tääl ihan tälläst tekstii tai siis niin. Et toivon et tää ei nyt hirveesti loukkaa ketään mut miun on pakko päästää jotain ulos miun mielestä koska tuun muute hulluks ku en kestä näit ajatuksii ku muitaki ongelmii ja nii~ 

NÄIST JUTUIST VOI TULLA PUHUUN MIUNKAA (oikeestaan toivon et joku tulis~) MUT PLS, NO HATE. 


So.. Where should I start? 

Uumn. Annyt. Ite annyis ei oo mitään mikkä sais miut surulliseks tai tällei mut ne ihmiset sielä. Ei toki kaikki mut muutama. Ja se kun minuu on yritetty "pakottaa" tuonne seuraaviin annyihin joihin en alunperin edes halunnut tulla.

Joo tiedän monet teistä ajattelee nyt et "ei sua oo pakottettu" tms. Mutta kun 9/10:stä tekee sitä niin se alkaa tuntua jo pakottamiselta. 

Okei syy miks en välttämättä haluais tulla annyihin on just nää ihmiset ja Draama. Miul on ollu jo tän talven aikana ihan tarpeeks, enkä tarvii yhtää lisää mitää ~  
Sinne tulee ihmisiä joita en haluais nähdä.. En ainakaan vielä. Toisaalta annyihin on tulossa ihmisiä joita nään toooosi harvoin ja haluisin olla heidän kanssaan niin paljon kuin mahdollista mutta toisaalta onhan niillä ne muut siellä joten kyllä ne ilman minuuki pärjäis~

Loppujen lopuks se on miun päätös et meenkö vai enkö, joka tapaukses siitä syntyy draamaa. Jos meen niin se draama tulee vaikuttaa siihe millast siel on , jos en mee nii ihmiset alkaa kyselee ja tulee heti sillai "mikset ollu annyis? Ootko  vihane? tms.."

Aish joo en tiiä , ärsyttää vaan  ~

_________


Okei toi oli  viel suht no.. "pieni" asia.

Öäh se tunne kun ihmiset käyttää sua hyväkseen. Unohtaa, ignooraa ja yhtäkkii haluu taas olla niinku mitää ei ois tapahtunu. Tiiän et miul on kausii et angstaan aika paljo, mut hey on miul näit aikoi ku oon pirtee ja ilone tai tyytyväinen elämään (niin tyytyväine ku  voi miun tilas olla) ja näi mut kukaan ei oo ikinä sillon paikalla. Sillon tajuun aina et oon yksin koska tuntuu et kaikki ne vähäiset ketä on ollu on hylänneet muutaman angsti jutun takii. 

Ensiks laittavat puhumaan, sit jättää siihen.

Aish.

Tai sitten ku siul on Korealainen kaveri (jolla ei armeijan takia ole paljoo aikaa puhua siunkaa) joka tuntee esim. Ultimatebiaksesi. Jos hän ei oo minulle  vastannu kuukauteen tms. niin tarkottaako se että miulle ei  voi puhua? Joidenkin mielestä kyllä.

1. Oon sanonu hälle et en haluu mitää ylimääräsii tietoi ultimatestani enkä mitenkää haluu käyttää sen kautta suhteita saavuttaakseen unelmani  vaik se oiski helppoo mut EI.
2. Neon molemmat ihmisii ja en haluu antaa sellasta kuvaa (Varsinkaan kaverilleni joka on miulle tosi tärkee) et käyttäisin sitä hyväkseni tai jotain. Pidän siitä ihmisinä ja arvostan sitä, en ikinä pystyis käyttää sitä hyväkseni samalla tavalla mitä jotkut suomalaiset on minuu käyttäneet~

...

Sit on kans no miten tän sanois..

No en ymmärrä ihmisii jotka on ensin tosi läheisii sit yhen yön jälkeen katoaa. Jos sie oikeesti välität niin ei ihan noin nopeeta ilman sanaakaan laiteta välejä poikki? Vaikka et kertoiskaa mitää juttui kellekkää muulle ni en mie enää pysty uuestaan luottaa, ihan vaan sen takii ku pelkään et koska sie teet sellasen samanlaisen katoamisen ja ignoorauksen...

Joo anteeksi mut mie en vaan ymmärrä.

_____

Umn miun pää on täynnä asioita mut en ihan kaikkee viitti tähän pistää... joten jos mennään vielä yhellä~

____

Miksi ihmisiä ei voida arvostaa?

Oon huomannu että monet ei ota ihmisten tunteita huomioon asioissa, koulussa, harrastuksissa tai muissa jutuissa. Kaikki pitäis tehä just niinku itse halutaan ei voida miettii miltä toisesta tuntuu..?

Okei tää menee nyt aika personal mut nojaa, lukekaa jos luette~

Miult o nyt täs lähiaikoin kysytty useesti et mikä on pahinta mitä miulle on tehty (tarkottaneet siis sitä ku minnuu o kiusattu et mikä on fyysisesti pahinta) ? Mietin ain sitä et mitä tohon sanois. Se että sut on heitetty lasioven läpi? Se et miuu on yritetty muuten vahingottaa? Ei . Mielummin ottaisin kaiken kiusaamisen sillä et minut hakattais melkein kuoliaaks. Seolis paras vaihtoehto. Sanokaa mitä ajattelette mut mie nään sen parhaana vaihtoehtona.

Ittellä on kans ollu tätä et kiusattu henkisesti.. Syrjitty, haukuttu, levitelty juoruja, pilailtu jne. Tää on paljon pahempaa mitä toi fyysinen kiusaamine, tää jättää ikuiset arvet jotka ei parannu koskaan. Toki tää on tehny miust vahvemman ihmisen ja näin, mut tää on yks syy minkä en ennen ees halunnu lopettaa viiltelyä. (Jos joku ei tienny tosta ni don't make it big thing, okay? en nyt haluu et tästä nousee mitää kauheeta juttuu kumminkaa). Nykyään toki yritän lopettaa koska tää suurin syy on periaatteessa menny jo pois..  Itseasias oon onnistunu vähentään tosipaljo, mistä oon ite tosi ylpee koska ei tää oo helppoo.. Oon onnistunu täs vaik oon ollu yksin .

Okei joo nyt jätetään toi aihe mut siis sit tää ku kukaan ei hyväksy sinuu sellasena ku oot.

Porukat ei hyväksy, kaveritkaan ei hyväksy eikä läheskään kaikki koulussa hyväksy.
Miksi?
Koska olen erilainen.

-pidin itse asias täst aiheesta puheen jossa kysyin ihmisiltä mikä tekee ihmisestä erilaisen? Milloin ihminen on niin erilainen että häntä ei voida hyväksyä? ja kukaan ei osannut vastata tähän~ Kertokaa mielipiteitänne fb tai kommentteihin. -

Okei mutta siis minnuu kans ärsyttää ku kaikki puhuu aina joka paikas et porukat sitä , porukat tätä, meen miun perheen kaa johki, teen jotai niitten kaa viikonloppuna, ne anto mulle tälläsen ja tälläsen jutun..

Koska.. okei arvostan itte perhettä tosi paljo, mut miulla ei oo. Se ku kuulee noita juttuja viikottain muistuttaa just siitä et kyl miulla ne biologiset vanhemmat on mut en mie oo niitten kaa ikinä samaan perheeseen kuulunu.

Toki haluisin et miul ois ollu perhe tukena, mis miut olis hyväksytty ja no.. ettei niitä tiettyjä asioita olis tapahtunu. Muttakun menneisyyttä ei voi muuttaa niin, asian kanssa on vaa elettävä ja löytää itselle uus perhe.

Nykyään ajattelen et perhe ei oo aina  verisukua, vaan ne ihmiset joista välittää enemmän ku itsestään ja joille sie oot tärkee ihminen. Jotka hyväksyy siut ja jotka pitää huolta toisistaan.

Tällä hetkellä voin sanoo varmasti 2 ihmistä kuuluvani perheeseen, ovat kuuluneet molemmat jo useamman vuoden. Molemmat asuvat Etelä-Koreassa, mut ei ne oo kumpikaan minuu jättäneet kertaakaan yksi, ne  vaa aina yrittää piristää minuu ku kukaa muu ei sitä oo tekemäs. Toinen niistä on miulle melkein ku isoveli, toinen paraskaveri.
Olin tos vuodenvaihtees päästääs erästä tyyppiä miun lähelle siis sillain et voisin ajatella et seolis miulle melkein yhtä tärkee kuin edellä mainitut kaksi henkilöä ~ Mut sekin on täs muuttunut, mut toivon et se nyt ymmärtää et en pysty luottaa siihen

"mulla on kiire et ei mul oo aikaa ku päivisin"

Umn joo.. Muuten vaan kokoaja päivityksii jokapaikas et tekee sitä ton ja ton kaa. Ei vaivaudu ees viestii lähettää..

Niinno osa saattaa ajatella et oon liia herkkä tai tällei mut olisit sie ittekki jos oisit mie. Jos miettii mitä kaikkee oon joutunu kestää nii siihenähen tää on ihan ok. Ja muutekki keino suojella itteeni, et minuu ei sattuis yhtää enempää~

_____

Okei.. ömn joo.

Tää nyt oli sekava ja angstine postaus + kirjotin taas puhelimel joten en takaa et on järkevimmäs järjestykses /täysin virheetöntä teksii..

Mut tota niin, minnun oli vaan pakkoo laittaa ees vähä näist asioist jonnekki..

Okei olis miulla ollu yks Suomalainen johon luotan tarpeeks, tiiän et voisin mennä puhuun sille ja tällei mut en tiiä, en vaan osaa :') Mianhae~ mut siis niin se ainaki kuuntelis muista en tiiä ..


Okei joo toivon et teil muil on menny vähä paremmin täs lähiaikona ^^'

just once more. NO HATE
mut saa toki tulla juttelee asioista jos haluu~





-babyhoney